Viikonloppu oli kiva. Se oli oikeastaan niin kiva, etten oikein tiedä mistä edes aloittaisin. Ehkä loogisinta on edetä kronologisessa järjestyksessä, joten aloitan perjantaista.
Aamupäivällä kävin teellä ihanaisen MRV:n luona. Sen lisäksi, että juoruilimme, niin minä vein hänelle Halloween-bileitä varten rekvisiittaa omasta kaapistani ja vastapainoksi hän lainasi minulle ihanuuksia omasta kaapistaan. Yhden ihanan hameen hän jopa lahjoitti minulle. Juuri sellaisen, jota olen etsinyt itselleni jo pari vuotta. Onnea on omistaa MRV:n kaltainen ystävä. <3
Iltapäivällä suunnistin tapaamaan erästä mystistä pörröpäätä, jota myös tuttavallisemmin Suicide Hotlineksi kutsutaan. Nimi juontaa juurensa siitä, että kerroin pari päivää sitten ottavani projektikseni katsoa Unelmien sielunmessun uudestaan ennen kevättä ja vielä ilman, että teen itsemurhaa välittömästi sen jälkeen. Sain vastaukseksi vinkin Suicide Hotlinesta ja puhelinnumeron, johon voi tarvittaessa ottaa yhteyttä, jos kaulakiikku alkaa houkutella liikaa. Täytyy sanoa, että en ole koskaan saanut kenenkään miehen (tai naisenkaan...) numeroa yhtä ovelasti. Suicide Hotlinena se tallentui puhelimeeni ja sillä nimellä hän saa luvan esiintyä myös blogini puolella.
Käytiin teellä, juteltiin paljon, käveltiin jokirannassa, piipahdettiin lämmittelemässä Cosmicissa, käveltiin vähän lisää, katsottiin tähtiä ja paleltiin. Ilta päättyi Klubille, jossa oli musiikinnälkäiselle kansalle tarjolla ilmainen keikkaelämys. Ei mitään muistikuvaa muiden bändien nimistä, mutta viimeisenä lavalle kiipesi Turun oma Sortokausi. Selvisipä siinä vähän ennen keikkaa sekin, että bändin rumpali on vanha kaverini. Keikkoja oli kiva katsella ja kuunnella, vaikka musiikki olikin aika... köh... raskasta. Olen jälleen yhtä miellyttävää kokemusta rikkaampi.
Lauantai meni aika pitkälti siivotessa ja valmistautuessa paniikinomaisesti iltaan. Ai että mitä illalla oli ohjelmassa? Vähän erilaiset ja kinkymmät Turun Baletin järjestämät Halloween-bileet tietysti! Onneksi Scoundrel ja Shepherd tulivat luokseni alkuillasta, sillä pienoinen vaatepaniikkini olisi tuskin ratkennut ilman Scoundrelin apua. Mutta paniikista huolimatta lopputulos oli aika hyvä, vaikka itse sanonkin!
Tässä me molemmat ihanuudet:
 |
| Kuuma, kuumempi, kuumis. |
Scoundrel on äärimmäisen taitava tekemään kaikkia ihania ja erikoisia meikkejä. Halloweenin teemaan sopivasti hänellä oli poskellaan lepakkoja.
Inspiroiduin hänen asustaan niin paljon, että askartelin hänestä pari kuvaa.
Aivan ihana tuo mekko, joka oli selästä juuri sopivasti avoin. Jos minulla olisi tuollainen selkä, niin esittelisin sitä vaikka enemmänkin!
Koska Scoundrelilla oli viuhka, jonka taakse hän pystyi halutessaan piiloutumaan, niin minullapa oli jotain muuta! Nimittäin tuo naamio, joka on jo kerran aikaisemmin vilahtanut blogissani. Se on niin hurjan kaunis ja olen odottanut pitkään, että saisin tilaisuuden käyttää sitä jossain.
Asuni kohokohta oli kuitenkin korsetti ja tuo ihana punainen ja muhkea hame. Alla on MRV:ltä lainaamani punainen tyllihame ja päällä omasta kaapistani löytynyt kellohame. Yhdistelmä toimi paremmin, kuin osasin toivoakaan.
Itse bileisiin suunnistimme yhdeksän aikoihin ja hyväthän ne olivat jälleen, mutta kuten etikettiin kuuluu, en voi itse bileistä teille kauheasti enempää kertoa. Seura onneksi oli mitä parhainta, sillä vaikka porukkamme piti alunperin olla suurempi, niin istuimme iltaa Scoundrelin, Shepherdin ja Suicide Hotlinen kanssa. Höhhöh, me neljähän voisimme perustaa vaikka millaisen 4S-kerhon. Iltaan kuului niin ympärillä tapahtuvien "esitysten" katselua ja ihastelua, sci-fistä keskustelua, hyvien biisien fiilistelyä, kulmien kohottelua, ilmeilyä ja taisipa siellä pari silmäniskuakin vilahtaa.
Ensiviikolla olisi edessä vielä kahdet Halloween-bileet ja asut on vielä ihan täysin hakusessa. Samalla asulla en haluaisi koluta kaikkia bileitä läpi, joten pitää yrittää etsiä inspiraatiota internetin ihmeellisestä maailmasta. Mutta ei tänään. Tänään keskityn siihen, että takana on mitä parhain viikonloppu ja pienoinen hymy karkaa huulilleni todella salakavalasti.
Seuraavaksi menen makaamaan sänkyyn ja kuuntelen ainakin viisi kertaa putkeen tämän Studio Killersin uuden biisin, koska se on vaan niin hyvä ja koska Teemu Brunilan ääni on parhautta! <3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti