keskiviikko 27. elokuuta 2014

Pinterestin kuumaa huumaa

Elkää ampuko, vaikka en taaskaan kirjoita mitään järkevää. Tulin oikeastaan vaan esittelemään uusinta tekosyytäni hiljaiselooni, nimittäin pari päivää sitten otin taas yhden pienensuuren harppauksen ja liityin pinterestiin. Minut löytää TÄMÄN linkin takaa ja olette kaikki enemmän kuin tervetulleita seuraamaan minua sielläkin. Aika samoilla teemoilla mennään myös siellä ja lisämateriaalia tulee tässä pikku hiljaa, kunhan lakkaan googlettamasta miehiä puvuissa ja saan näppikseni ja tietokonepöytäni vihdoin puhtaaksi / kuivaksi kuolasta. Ei mulla muuta, jatkakaa! <3



tiistai 19. elokuuta 2014

Lomaviikon yllätyksiä

Viimeinen lomaviikko menossa ja kuinkas ollakaan, että kelit ovat jälleen meikäläisen puolella... Tai sitten eivät. Ensimmäinen lomaviikkoni oli toukokuussa ja silloinkin oli aika samanlaiset kosteat kelit. Nooh, ehkä tässä sitten on hyvä syy olla sisällä ja vaikka siivota...

Eilen jo aloittelinkin siivousoperaatiota ja siivoilin kaappia, jossa on kaikki kivoimmat mekot ja bileasut. Kesken kaiken huomasin, että yläpuolella olevan kaapin ovi ei ollut kunnolla kiinni ja kiipesin laittamaan sitä kiinni. Samalla kurkkasin kaappiin, kun en ollut ihan varma, että onko Pöwwö laittanut sinne jotain, vai onko se edelleen tyhjillään. No ei ollut tyhjillään, sillä löysin sieltä edellisen asukkaan jäljiltä taulun! Kaiken lisäksi taulu oli oikeastaan aika hieno, katsokaa vaikka:



Taulussa on kivan voimakkaat värit ja huomaan välillä vain tuijottavani sitä. Taulu löysi paikkansa makuuhuoneesta minun (meikki)pöytäni päältä. Siellä se nyt nojailee seinään ja tuo väriä elämään.

Eilen oli muutenkin kiva päivä (siitäkin huolimatta, että oli maanantai), sillä kävin Hattaraisen luona teellä. Ihan ensitöikseni pääsin penkomaan paria pahvilaatikkoa, joissa oli kirpparille menevää tavaraa. Niinhän siinä sitten kävi, että minä raahasin kotiin kaksi täyttä muovikassillista vaatteita. :D Noh, eipähän tarvitse koko syksynä shoppailla t-paitoja, tai huppareita... Tehtiin myös suklaamuffinseja, joiden reseptiä olen jo pitkään halunnut kokeilla. Eikä kyllä ollut mikään pettymys! Ihan superhyviä muffinseja, joita aion tehdä uudestaan sunnuntaina, kun meille tulee sukulaisiani kahville.

Tänään kävin työfysioterapeutilla sen aiemmin mainitsemani rintakehän kivun ja kylkirustojen tulehduksen vuoksi. Kipu on ihan selvästi laantunut ja luulin, että se tulehdus olisi jo paranemaan päin, mutta kun fysioterapeutti alkoi painella rintakehääni, niin tuntui kun siitä olisi isketty tulikuumia veitsiä läpi. En muista, että mikään olisi hetkeen tehnyt niin kipeää. Selkärangankin puolelta paineltaessa tuntui kipua, joten enpä taida ihan vielä mihinkään terveiden kirjoihin päästä. Sain kotiin pari venytystehtävää, joita pitää tehdä joka päivä kolmen viikon ajan ja jos ei vieläkään helpota, niin sitten pitää taas ihmetellä asiaa eteenpäin.

Sen lisäksi, että haalin Hattaraisen ihania paitoja, olen myös tehnyt kivoja löytöjä kirpparilta ja aloittanut sukkahousujen hamstraamisen syksyä varten. Olen vaan ollut ihan maailman laiskin, enkä ole jaksanut ottaa mistään mitään kuvia blogia varten. Pitäisi ehkä kunnostautua sillä saralla, koska onhan tämä nyt ihan helvetin tylsää, että minä vaan lätisen täällä omia tylsiä kuulumisiani, enkä edes laita kuvia väliin. :D Taidan jättää lätinät tältä erää tähän ja palata asiaan myöhemmin tällä viikolla. Niiden kuvien kera.


keskiviikko 13. elokuuta 2014

movies, music and some angst about writing

Tällä viikolla on tapahtunut vaikka ja mitä. Maailmalla lähinnä, sillä minun elämäni on ihan yhtä tylsää, kuin aina ennenkin. No change there. Eilen minut kuitenkin pysäytti tieto Robin Williamsin kuolemasta. Näyttelijä ei koskaan ollut mikään suursuosikkini, mutta pidin hänen elokuvistaan ja hän vaikutti mielestäni aina niin kovin sympaattiselta ja lämminhenkiseltä ihmiseltä. Jotenkin tuntuu ihan absurdilta, että työkseen muita naurattava artisti kärsii itse masennuksesta...:(
Katsottiin eilen Dead poets society ja myönnettäköön, että muutama kyynel saattoi vierähtää elokuvan lopussa. Aivan ihana ja mahtava elokuva. Ja niin symppis Robin Williams.


"O Captain! My Captain!"




Löysin myös eilen uusia kappaleita NUMB LOL EMOTIONS -soittolistalleni. Selailen usein erään kaverini playlistiä Spotifyssa ja olen monesti bongaillut sieltä hyviä artisteja ja kappaleita. Tykätään selkeästi molemmat suht eeppisestä tunnelmoinnista ja tälläkin kertaa löysin pari aika mahtipontista kappaletta, jotka kuulostivat kumpainenkin jotenkin niin kovin tutuilta...




Eipä ihme, että kuulosti vähän tutulta.
Eilinen ja tämä päivä on mennyt lähinnä näitä kahta biisiä fiilistellessä ja kylmistä väreistä nauttiessa. Huikeita biisejä, kiitti taas Alppi! :)

Vielä kaksi päivää töitä ja sitten karkaan kesälaitumelle viimeistä kertaa tänä kesänä. Kesäloman viimeinen viikko on siis ihan kulman takana. Saa nähdä saanko nauttia kauniista auringonpaisteesta vielä lomani ajan. Jos on kaunis sää, niin jokiranta voisi kutsua vielä viimeiset kerrat tänä kesänä.

Kirjoittamisvireeni on jotenkin ihan kadoksissa. Tekisi mieli kirjoittaa, mutta samalla tuntuu, että en saa mitään järkevää ulos. On sellainen olo, että olen kadottanut "oman ääneni" ja en arvosta itseäni kirjoittajana samalla tavalla kuin ennen. Tiedän, että paras tapa hoitaa tätä olisi vain kirjoittaa. Pakottaisi itsensä kirjoittamaan edes parisataa sanaa päivässä. Ihan mitä tahansa. Faktaa, fiktiota, tajunnanvirtaa, aivan sama mitä. Toisaalta, samalla kun tuskailen kaiken muun kirjoittamisen kanssa, olen taas alkanut kirjoittaa säännöllisesti päiväkirjaa. Senkin kanssa minulla tosin on ongelmia. Jotenkin en vaan pääse siihen fiilikseen, että avaisi itsensä ihan täysin. En tiedä pelkäänkö alitajuisesti sitä, että Pöwwö jonain päivänä lukisi sitä salaa. Joka tapauksessa olen huomannut miettiväni aivan liikaa, että "voinko mä nyt kirjoittaa näin?" Todellisuudessahan ei edes pitäisi miettiä. Pitäisi vain antaa kynän liikkua paperilla.

Plääh.


perjantai 8. elokuuta 2014

Vihdoinkin viikonloppu!

Tämä viikko on ollut pitkä, täynnä vitutusta, ärsytystä ja kiukkua. En nyt sen enempää mene yksityiskohtiin, mutta sanottakoon kuitenkin, että kyse on työasioista. Olen tällä viikolla saanut vähän uutta puhtia työnhakuun ja kirjoitellut ja lähetellyt työhakemuksia muutamaankin paikkaan. Ketuttaa, kun olettaa jo valmiiksi, että tuskinpa sieltä mitään kuuluu takaisin. En oikein tiedä kumpi on parempi (tai pahempi)... Se, että puhkun itsevarmuutta ja olen ihan varma että NYT TÄRPPÄÄ ja petyn, kun en saa paikkaa (tai pahimmassa tapauksessa en kuule MITÄÄN takaisin), vai se että käytän paljon aikaa ja vaivaa hakemukseen ja oletan silti, että eipä sieltä mitään kuitenkaan kuulu.

Kaiken angstaamisen ja pahan mielen keskellä en ole oikein saanut kirjoitettua tännekään. Monta kertaa olen kyllä ALOITTANUT merkinnän kirjoittamisen, mutta lauseet ovat tuntuneet ihan tyhjänpäiväisiltä ja jonkun muun kirjoittamilta. Asiaa olisi toki varmasti ollut, mutta ei vaan ole löytynyt sitä intoa kirjoittamiseen. No, ehkä se taas tästä! :)

Viikostani kertoo varmaan aika paljon se, että sen tähänastinen ehdoton kohokohta on ollut hammaslääkärillä käynti. Viikonloppuna hampaita vihloi ihan vietävästi ja kylmän veden juominen oli ihan tuskaa. Heti alkuviikosta soitin hammaslääkäriin ja kerroin että nyt on paha, NYT ON PAHA! Sain ajan seuraavalle päivälle ja olin ihan varma, että suussani on kasa mätiä, reikäisiä hampaita, eikä mitään ole enää tehtävissä. Eihän siellä mitään reikiä ollut! Ei edes hammaskiveä. Hammaslääkäri ihasteli kauniita ja puhtoisia hampaitani ja sanoi että harvoin näkee näin hyvin hoidettua purukalustoa. Särky ja vihlonta ilmeisesti johtui vain pienestä purentahäiriöstä, joka saatiin hoidettua pienellä hiomisella. Oireet loppuivat kuin seinään ja minä sain mielenrauhan hampaideni suhteen.

Anyhow... Nyt on työpuhelimet kiinni, mieli vaihdettu vapaalle, ruoka uunissa ja repussa valmiina kaikki tarvittava pientä seikkailua varten! Tänään suuntana Las Pargas ja seurana track08. Tiedossa mielen nollausta, chillailua ja muutenkin rentoa meininkiä. Huomenna sitten keksitään jotain kivaa Turun suunnalla. Ehkäpä jopa krebailua? Ei tiedä mitä on edessä ja sehän tässä onkin parasta. Jotain kivaa kuitenkin, siitä olen varma.




Kesä, kesä, kesäkesäkesä! <3