maanantai 31. maaliskuuta 2014

kuvei!

Viimeksi jo mainitsinkin track08:n vierailleen Turussa. Keskiviikkona aamulla sain puhelimeen mystisen viestin, jossa kyseltiin voisinko ottaa iltapäivällä pari kuvaa. Suostuin toki, mutta vähän ihmetytti, että mihin tarkoitukseen track08 kuvia tarvitsee. Syy selvisi aika pian sen jälkeen, kun astuin ulko-ovesta ulos ja näky oli tämä:


Pyöräähän se vekkuli tuli kuvauttamaan! Ja mikäpä siinä auringon paistaessa ja kuulumisia vaihtaessa. Mieluusti räpsin kuvia.


 Ja koska joku teistä lukijoista saattaa jopa ymmärtää jotain moottoripyörien päälle, niin kerrottakoon vielä, että pyörä on Suzuki GSX 1250 FA, vuosimallia 2010. 





Odotan innolla, että jonain kauniina kesäpäivänä pääsen ehkä jopa kyytiinkin. Apuva. Tosin tiedän, että track08 on rauhallinen ja hyvä kuski, joten kivaa se varmasti tulee olemaan.

Eilen kävin räpsimässä kuvia eräissä juhlissa, joiden päätähti oli myöskin myöskin vuosimallia 2010.




Omalla kohdallani kevään saapumisen huomaa siitä, että kaivan kameran hyllystä esille, puhallan talven aikana kertyneet pölyt päältä ja lataan akut. Jotenkin ei vaan tule samalla tavalla valokuvattua talvella, mutta keväällä alkaa mieli puskea kaikennäköisiä ideoita. Ehkä se sitten on tämä valon määrä, joka houkuttelee kuvaamaan ihania ja aurinkoisia kevät/kesämuistoja.

Scoundrelin kanssa olikin jo puhetta eräästä pienestä kuvausjutusta, joka olisi kiva toteuttaa. Lisäksi lupailin opastaa Pöwwöä järkkäreiden ihmeelliseen maailmaan, joten jee! Valokuvausta! :3

Toinen mielessä pyörivä asia on tämän blogin ulkoasu. Olen aina pyrkinyt pitämään sen selkeänä ja värimaailma on alusta asti ollut aika tumma. Nyt olen kuitenkin alkanut vähän kyllästyä tähän iänikuiseen mustaan (OMG!) ja synkkään ulkoasuun. Saa nähdä saanko lähipäivinä aikaiseksi jotain järkevää sen suhteen. Selkeys on ehdottomasti se tärkein kriteeri edelleen, kun alan uutta ulkoasua miettiä. Inhoan lukea blogeja, joissa ei ole mietitty yhtään visuaalista kokonaisuutta, vaan on käytetty vähän kaikkia lempivärejä, glitteriä, hassunhauskoja fontteja ja vähät välitetty sommittelusta. Tässä suhteessa olen aika perfektionisti ja hion kaiken aina viimeisen päälle, joten voi olla, että uudistusta saa odottaa aika pitkäänkin. :D

Nyt vaihdan ihanan pehmoisen kylpytakin oikeisiin vaatteisiin ja lähden hakemaan kaupasta aineksia johonkin superhyvään ruokaan, jonka aion tänään nauttia Supernaturalin (Jensen Ackles <3) parissa.

lauantai 29. maaliskuuta 2014

Keväinen kuvaspämmäys

Blogipostauksille ei näköjään löydy enää aikaa kuin viikonloppuisin. Tai no aikaa toki löytyy viikollakin, mutta energiaa... se onkin toinen juttu. Olen yrittänyt nauttia auringosta ja ihanista keleistä mahdollisimman paljon. Eilen pääsin töistä 12 pintaan ja olin aivan innoissani. Kohta on kesä! Pöwwö tuli minua kaupungille vastaan ja käytiin syömässä Ricossa. Minä söin mozzarellabroileria ja Pöwwö popsi kanakorin. Oli hyvvöö, mutta koska oli niin järkyttävä nälkä, unohdin ottaa kuvia. Oho!

Sitten se iski. Jos nyt olisi kesä, niin olisin jo ollut matkalla jokirantaan parin kylmän siiderin kanssa, mutta koska kelit ei ihan vielä salli moista, laitoin viestiä Scoundrelille ja kyselin, että MISSÄ NÄHÄÄN, MIS ON TÄNÄÄN?! Mokoma sanoi opiskelevansa. OPISKELEVANSA. Vaikka ulkona paistoi aurinko ja keli oli kuin morsian. (ei tuksun häissä) Onneksi olen hyvä houkuttelija ja kuvaan astui Plan B. Kirjaimellisesti.

TÄSTÄ ALKAA VUODEN ENSIMMÄINEN MASSIIVINEN KUVASPÄMMÄYS. UUJEA!
(Kuvista saa isompia klikkaamalla :) )

"Everyone needs a plan B"
Bongasin tuon viinin alkon uutuushyllystä ja se oli.... hyvin mielenkiintoisen makuista. Aivan liian hapokasta minun makuuni. Onneksi olin kesän kunniaksi ottanut mukaan myös kevään ensimmäinen herkkusiiderin! Tästä alkaa ihana, aurinkoinen kevät. 

Rakkaus!


Rakkaus x 2
Istuskelimme pöydän ääressä jutellen niitä näitä. Ikkunoista tulvi sisään valoa ja tuuletin vilvoitti mukavasti. Pelattiin korttia, naposteltiin vihanneksia ja vaan oltiin. Ihanan rentoa!

Nainen x 2

Ihastuttava Scoundrel

VEGEI!


Scoundrel asuu talossa, jossa on aivan mieletön kattoterassi, jossa kävimme nauttimassa lämpimästä kelistä, auringosta ja (luonnollisesti) kuvaamassa toisiamme. Scoundrel poseerasi kauniisti ja elegantisti, kun minä taas näytin lähinnä teiniltä. :D



Tuon pallopaidan ostin jokin aika sitten H&M:stä ja se on yksi lempipaitani tällä hetkellä. Olen muutenkin tykästynyt viimeaikoina pallokuosiin, koska se on vaan niin söpöä! Huomatkaa myös tuo ihana vetskarihame, joka on jo viimeiset pari vuotta ollut kesän lempihameeni ja pakolliset kesäconverset. <3

Maisemat olivat aika huikeat tuolta terassilta ja näkymä oli aika vaikuttava. Otettiin myös pari pakollista "turistikuvaa". Once again, olen niin kuvauksellinen! :D



Rakastan sitä, miten tästä kuvasta saisi aivan ihanan mustavalkoisen kortin. Jotenkin siitä vaan huokuu "vanha aika". Niin kaunista ja nättiä. :3


Alla näette Stormiksen, 15vee. 



Kuivin suin meidän ei onneksi tarvinnut kevätauringosta nauttia, sillä (luonnollisesti) meillä oli siiderit mukana ja hauskaa oli. Eniten ehkä Pöwwöllä, joka oli selvinpäin ja seurasi kauempaa meidän touhua.

Scoundrel - 15v teini

Scoundrel - elegantti lady


Hörps, hörps! Otettiin myös pari pakollista kaverikuvaa.

Girls just wanna have fun!
Tykkään tuon mustavalkoisen kuvan tunnelmasta ihan hurjan paljon. Siihen on jotenkin kiteytynyt täydellisesti se, millaisena tulen eilisen muistamaan. Kevään ensimmäisiä superlämpimiä päiviä, jonka sain viettää ihanien ihmisten kanssa. Hymyillen ja pitäen hauskaa. Memories. Sweet memories.


Toki piti ottaa myös muutama pakollinen pariskuntakuva. Toiset kuvat olivat onnistuneempia kuin toiset...

"JÄTSKIIIII!"


Ai mikä ihmeen pituusero?

187 vs 154

Tänään heräsin aamulla jo aikaisin, kävin koiran kanssa lenkillä, pesin pari koneellista pyykkiä ja kävin kuvien kimppuun. Jossain vaiheessa aamupäivää Pöwwökin kömpi sängystä ylös ja alkoi pelata yhtä lempipeliäni, Final Fantasy IX:ää. Meep :3

Tänään on vuorossa lisää keväthengailua ihanaisen Scoundrelin kanssa ja illemmalla seuraan liittyy myös Shepherd. Just nyt olen niin onnellinen, kuin pieni tyttö vaan voi olla. :) Keskiviikkonakin pääsin kuvailemaan, kun track08 käväisi Turussa, mutta siitä lisää myöhemmin. Kuvien kera. Nyt menen nauttimaan tästä päivästä. Ihanaa kevätpäivää kaikille höpsöille ja ihanille. Mutta vain höpsöille ja ihanille. <3

lauantai 22. maaliskuuta 2014

Happy things.

Kävin torstaina työpäivän jälkeen pyörähtämässä Anttilassa, jossa on keskusvaraston tyhjennys, eli toisinsanoen hullut alennusmyynnit! Kosmetiikkaosastoa en jaksanut kiertää läpi, koska tiesin siellä olevan vaikka ja mitä kivaa, jota tekisi mieli ostaa, mutta jota en oikeasti tarvitse. Suuntasin siis yläkertaan ja kiersin sisustusosaston. Puoli tuntia siellä pyörittyäni olin vakuuttunut siitä, että kotini on ihan tylsä... Löysin vaikka mitä ihania juttuja, jotka huusivat nimeäni ja näyttivät juuri minun kotiini sopivalta. Tai no, johonkin tulevaan kotiini ehkä, sillä tähän pieneen yksiöön en halua ostaa enää mitään ylimääräistä. Nämä on näitä SITTEN KUN -suunnitelmia. Lähinnä kai haaveilen tällä hetkellä isommasta asunnosta, parvekkeesta ja saunasta. Oikeastaan... Aika pitkälti siitä mun edellisestä ihanasta asunnosta, joka oli KOTI.

Yhdessä sisustuskyltissä oli niin mieleenpainuva teksti, että olen pyöritellyt sitä mielessäni jo pari päivää ja pohtinut, että olisiko sittenkin pitänyt ostaa se...

"We may not have it all together, but together we have it all."

Jotain anttilasta kuitenkin tarttui mukaan, sillä olen jo pidemmän aikaa kaivannut sohvalleni lisää pehmikettä ja nyt löysin supersöpöt pinkit sohvatyynyt, jotka maksoivat 6e / kpl. Lähes ilmaista siis. ;) Olin ottamassa teille kuvaa huolella asettelemistani sohvatyynyistä, mutta käänsin selkäni tyynyille pariksi  minuutiksi ja lopputulos on tässä:

Otto "en oo homo" Sohvanvaltaaja Kippurahäntä.
Vielä kahdeksankin vuoden jälkeen hämmästelen välillä sitä, millaisissa paikoissa ja asennoissa Otto pystyy nukkumaan. Parasta kuitenkin on se, kun löhöilee sohvalla lukemassa kirjaa huovan alla ja koira lämmittää jaloissa. Tällaiset hetket ovat niitä arjen kivoimpia juttuja. :)


Yksi kiva juttu on myöskin bongailla randomisti hassunhauskoja juttuja ympäristöstä. Yhtenä päivänä olin Pöwwön kanssa kahvilla ja lueskelin siinä aikani kuluksi lehteä, josta silmiini osui onnittelut-sivu. Ihmisten nimet ovat mielenkiintoisia ja tykkään bongailla kaikkia vähän erikoisempia yhdistelmiä. Tällä kertaa kuitenkin meinasi mennä kahvit väärään kurkkuun. Haluaisin tietää, että mikä on ollut ajatusprosessi näiden kaksosten nimeämisen taustalla... Huumorintajua vanhemmilta ei ainakaan ole puuttunut. :)



Eilinen oli taas niitä päiviä, jolloin olisi tehnyt mieli istua iltaa kavereiden kanssa, mutta kaikki olivat jossain ja kukaan ei ollut lähdössä mihinkään. Meille tuli siis Pöwwön kanssa koti-ilta, joka aluksi tuntui hurjan tylsältä idealta, mutta josta tulikin kivan rentouttava leffailta. Sain valita leffan ja koska Pöwwö ei ole vielä nähnyt kaikkia lempileffojani, niin katsottiin Identity, joka on vakaasti pitänyt paikkansa kymmenisen vuotta TOP 10 -listallani. Siinä on suht lyhyeen (1h 30min) aikaan saatu puristettua tiivis ja kompakti paketti, joka yllättää joka kerta. Leffa alkaa kuin mikä tahansa murhamysteeri, mutta puolessavälissä tuleekin se "Wait... What?"-hetki. Parasta ikinä! Mindfuck!

Tunnustan olevani niitä ärsyttäviä ihmisiä, jotka tarkkailevat muita omien lempikohtauksiensa aikana. Nytkin katsoin Pöwwöä sivusilmällä jatkuvasti ja olin varmaan todella ärsyttävää leffaseuraa. :D Pääasia kuitenkin on, että Pöwwö piti elokuvasta, joten riidalta vältyttiin. Miten niin otan vakavasti omat lempileffani?


Tämä lauantai alkoi ihanasti jo kahdeksalta, kun heräsin täysin pirteänä. Eilinen rauhallinen leffailta ja aikainen nukkumaanmeno siis kannatti. Toki osuutensa on varmaan myös sillä, että arkirytmini on vihdoin tasoittunut siihen, että herään aamuisin seiskalta ilman suurempia itkupotkuraivareita. Herätessä huomasin, että olin saanut aivan ihanan ja liikkiksen viestin yhdeltä ystävältäni ja päivä alkoi sen myötä yltiöpositiivisesti.

Pöwwö nauttii "ihan vähän aikaa vielä, jooko?" -torkuistaan Oton kanssa ja ulkona paistaa aurinko. Kohta lähdetään pirteälle aamulenkille, jonka jälkeen vuorossa on aamianen, Viikinkejä ja sellaista oikein pullantuoksuista parisuhde-elämää. Lässyn lässyn läpätilää.


Life is good. 





tiistai 18. maaliskuuta 2014

Stormiksen kirjanurkka

Kuten jo aiemmassa postauksessa mainitsin, niin olen taas löytänyt kirjojen ihanan maailman. Jotenkin talvi menee aina sarjojen parissa ja kesällä (sarjojen ollessa tauolla) keskityn enemmän kirjoihin ja saatan istua koko päivän nenä kirjassa. Kesässä on se ihana etu, että lukemisen voi tehdä ulkona ja nauttia samalla auringosta.

Tällä kertaa lukemisen alla on ollut irlantilaisen Cathy Kellyn Uusia alkuja, jonka bongasin kirjastosta, kun olin etsimässä äidille jotain rakkaushömppää. Olen aina pitänyt Kellyn tavasta kirjoittaa, eikä se pettänyt tälläkään kertaa. Hän kuvailee asioita (paikkoja, ihmisiä, jne) juuri sopivasti. Itse en tykkää lukea tekstiä, jossa on sivukaupalla kuvailtu yhtä maisemaa ja mitään ei tapahdu, mutta Kelly kuvailee kaikkea kuin huomaamatta ja luo samalla tunnelmaa ja elävöittää tarinaa mukavasti.

Pidän Cathy Kellyn kirjoissa myös siitä, että ne sisältävät yleensä useampia (nais)kohtaloita ja kertovat tarinaa kaikkien näkökulmista. Kertoja vaihtuu välillä hyvinkin tiheäänkin tahtiin. Usein tällaisissa kirjoissa teksti menee helposti sekavaksi ja on vaikealukuista, mutta Kelly vaihtaa henkilöstä toiseen sujuvasti ja juoni kietoutuu juuri sopivasti kaikkien tarinoiden ympärille. Ne muutamat kirjat, jotka olen Kellyltä lukenut, ovat kaikki olleet lämpöisiä, koskettavia ja juuri sopivan kevyitä kesähelteille. Haluan romantiikkani sopivan pieninä annoksina ja sellainen yltäkylläinen lässyn lässyn läpätilää -osasto ei ole minua varten. Kellyn kirjoissa sitä on juuri sopivasti ja niissä keskitytään ihmisuhteisiin paljon syvemmällä tasolla.


Uusia alkuja -teoksen tapahtumat sijoittuvat pieneen ja idylliseen Avalonin kylään Irlannissa, jossa neljä naista käy läpi vastoinkäymisiä (miesrintamalla tottakai!), joita elämä on heidän eteensä heitellyt.
Tess on kahden lapsen äiti, joka on juuri eronnut miehestään ja yrittää saada elämäänsä takaisin raiteilleen siitäkin huolimatta, että hänen antiikkiliikkeensä alkaa olla konkurssikypsä. Hänen sisarensa Sukin kirjailijanura on ollut laskusuhdanteessa jo pidemmän aikaa ja rahahuolet kolkuttelevat ovella. Menneisyyden luurangoista puhumattakaan.
Mara on nuori nainen, jonka unelmien mies lähtee eräänä päivänä toisen naisen matkaan. Työskentely samassa firmassa eksän ja tämän uunituoreen vaimon kanssa ei Maraa houkuttele ja hän päättää lähteä toipumaan erostaan tätinsä Danaen luokse. Postivirkailijana työskentelevä Danae on tottunut elämään elämäänsä eristyksissä, päästämättä ihmisiä lähelleen. Kunnes Mara saapuu hänen elämäänsä ja tuo ripauksen elämäniloa mukanaan.


Kirja on taattua Kellyä. Se on viihdyttävä ja loppuun asti hiottu kokonaisuus, joka paljastaa salaisuuksiaan lukijalle juuri sopivasti sivu sivulta ja pitää mielenkiinnon yllä loppuun asti.

Sellaisia kirjajuttuja tällä kertaa. Nyt palaan sohvalle huovan, koiran ja Cathy Kellyn Yksin ja yhdessä -teoksen pariin.

maanantai 17. maaliskuuta 2014

Hehkutuksia

Takatalvi tuli ja yllätti, mutta minulla on jo katse tulevaisuudessa... Pari viikkoa sitten satuin näkemään Facebookin etusivulla hehkutusta eräästä tulevasta keikasta. Piti oikeasti hieraista silmiä pariin otteeseen ja tarkistaa vielä artistin omilta kotisivuilta, että voiko tämä uutinen pitää paikkansa. Innosta hihkuen laitoin heti Scoundrelille viestiä ja koska liput on jo varattu, niin voin jo vähän hehkuttaa. Lokakuussa me suuntaamme Helsinkiin katsomaan Lindsey Stirlingiä! Niin huippua!



Viikonloppuna oltiin pitkästä aikaa bileissä Uusiksella. Oli kivaa nähdä uusia (ja vanhojakin) tyyppejä pitkästä aikaa ja ihan vaan hengailla. Fiilikset oli mitä parhaimmat ja päästiin Scoundrelin kanssa jopa tanssahtelemaan Lindsey Stirlingin tahtiin. Eikä edes oltu ainoat, jotka hypähtelivät ja pyörivät tanssilattialla! Kello taisi olla taas lähempänä aamua, kun lähdimme kotia kohti ja seuraavana päivänä oli sellainen olo, että maailmanloppu on tulossa... But it was worth it! :)

Kännykästäni löytyi  myös tällainen kuva kotimatkalta... Otettu 16.3.2014, 5:00.



Olen tällä hetkellä aikamoisen tykästynyt hiuksiini. Ei, en ole värjännyt niitä (taas) punaiseksi, vaan tietyssä valossa tuo punainen suorastaan loistaa tuolta jo haalistuneen ruskean alta. Lopputulos on aika kiva, vaikka itse sanonkin. Otsis tosin alkaa olla taas vähän ylipitkä ja sille pitäisi tehdä jotain.


Tuo huulipuna on ihan luottotavarani nykyään. Tilasin sen Oriflamelta jo jokin aika sitten ja arvoin aika pitkään sävyjen kanssa. Vierastan jonkin verran tosi tummia ja kirkkaita värejä arkikäytössä, mutta tämä sävy on jokapäiväiseen käyttöön juuri sopivan pirteä, mutta toisaalta myös hillitty. Ja se koostumus! Levittyy niin ihanasti huulille ja on pehmeää. Olen vähän nirso myös huulipunien koostumuksen suhteen, sillä en kestä liian tahmeita, tai kuivia huulipunia. Sellaisten kanssa käy kuitenkin aina niin, että hiukset tarttuu huuliin kiinni, tai huulipuna on puoliksi haalistunut jo ensimmäisen 10 minuutin jälkeen. Haluan helpon ja vaivattoman huulipunan ja nyt olen sellaisen löytänyt.



torstai 13. maaliskuuta 2014

Aikaisia kevätaamuja

En ole saanut aikaiseksi kirjoittaa taas häpeällisen pitkään aikaan ja haluaisin vedota siihen, että olen ollut todella kiireinen nainen. Todellisuudessa olen yrittänyt korjata vuorokausirytmiäni, josta on aiheutunut toivoton lamaantuminen töiden jälkeen ja useampana päivänä olen vaan tyytynyt löhöilemään sohvalla ja nauttimaan auringonsäteistä, jotka paistaa iltapäivällä ikkunasta sisään. Kevät!

Kevätselfie! 


Taisin jo viimeksi mainita potentiaalisesta uudesta työjutusta ja nyt voin paljastaa olleeni työhaastattelussa ja olisin pitänyt paikasta todella paljon. Olisin pitänyt. Tällä kertaa valinta ei valitettavasti osunut minuun. Story of my life. Noh, leuka pystyssä kohti uusia haasteita. Nykyisessäkin työssä on tapahtunut pieniä muutoksia, joiden ansiosta olen vähän motivoituneempi. Viimeisen parin viikon aikana olen herännyt joka aamu 7:00 ja ollut pirteänä (no okei, en aina niin kovin pirteänä) töissä 8:00. Monet varmasti tuhahtelevat siellä, että heräävät jo puoli neljältä, käyvät salilla, siivoavat kämpän, käyvät koiralauman kanssa 20km lenkillä ja pelastavat maailman ennen kello kuutta, jolloin työt alkaa.

Noh, minun työaikani on liukuva ja en ole todellakaan aamuihminen, joten houkutus nukkua pitkään joka aamu on aika suuri. On kuitenkin oikeastaan jopa mukavaa herätä hyvinnukutun yön jäljiltä ja lähteä töihin auringon noustessa. Parasta on kuitenkin se, että kun aloitan työt ajoissa, niin ne on myöskin hoidetty hyvissä ajoin. Niin, että minulle jää koko loppupäivä tehdä ihan mitä itse haluan! Myönnettäköön, että viimeaikoina vapaa-aikani on mennyt lähinnä Gilmoren tyttöjä katsoessa...

Yhtenä aamuna Pöwwö oli täällä yötä ja olimme menossa töihin ja kouluun kahdeksaksi, joten jouduimme molemmat nousemaan samaan aikaan ja huomasi kyllä, ettei meistä kumpikaan ole mikään aamuihminen. Ympäri asuntoani kulki kaksi zombieta, jotka metsästivät vaatteita, hammasharjaa ja kommunikoivat murahtelemalla.

Noh, murahtelun ja aikaisten aamujen lisäksi elämään on tietysti kuulunut muutakin. Olen mm...


...alkanut taas käyttää lettejä. Jotenkin ne sopivat kivasti tuon otsiksen kanssa ja ovat söpön tyttömäiset. 


...katsonut Pöwwön kanssa Big Bang Theorya ja Vikingsia. Ottoakin kiinnosti. 

 ...löhöillyt suihkun jälkeen sohvalla ja saanut päälleni väsyneen ja haukottelevan koiran.

...lukenut pitkästä aikaa! Kevään ja kesän lähestymisen huomaa aina siitä, että hakeudun kirjaston romantiikkahyllyn läheisyyteen. Tällä kertaa työn alla Cathy Kelly - Uusia alkuja.



...nukkunut päikkäreitä Oton kanssa, mutta sitten pirteys yllätti ja toista meistä ei enää väsyttänyt. Voitte arvata kumpaa. :D 


maanantai 3. maaliskuuta 2014

Viikonlopputerveiset

Maanantai, tuo päivistä ankein, väsyttävin, turhauttavin ja yksinkertaisesti kamalin. Jostain syystä tänään on kuitenkin ollut suhteellisen hyvä päivä. Jopa niin hyvä, että heräsin aamulla heti herätyskellon soidessa 7:00, enkä edes torkuttanut kertaakaan. Työpäivä meni ohitse kuin itsestään ja kotona pistin heti pyykit pyörimään koneeseen. Syytän tästä hämmentävän pirteästä ja hyvinsujuneesta maanantaista ihanan rentouttavaa viikonloppua.

Viikonloppuuni kuului mm. tyttöjen saunailta, Vikings-sarjaa, pari erää Cards against humanity -peliä, hyvää viiniä, ihania ystäviä, uusia kivoja vaatteita, hyvää ruokaa ja vielä vähän enemmän hyvää ruokaa.


Ihana uusi pallomekko (H&M)
Ja ei, en ole raskaana, vaan syytän tuota pömppiksestä näitä:


Lauantaina käytiin syömässä kiinalaisessa Pöwwön, äitini ja serkkuni Vilin kanssa. Äiti ja Pöwwö osasivat syödä sivistyneesti sopivan pienet annokset, mutta me ollaan Vilin kanssa sitä mieltä, että pöydästä ei lähdetä ennenkuin lautaset on tyhjät! :D Olen jo pitkään suosinut kiinalaisia ravintoloita niiden hinta-laatusuhteen vuoksi. Annokset ovat valtavan isoja (ja ruoka ihan uskomattoman hyvää) ja hinta ei päätä huimaa. Nytkin neljän ihmisen sapuskat maksoivat yhteensä alle 40e ja voin luvata, ettei kenellekään jäänyt nälkä :D


Oma vakioannokseni: Kanaa kung po

Skånenperunat ja paistettua lohta 
Oli ihan hyvä, että viikonloppu oli rauhallinen ja rentouttava, sillä ensiviikonloppuna olisi edessä ainakin kahdet syntymäpäivät ja jotenkin minusta tuntuu, että meno saattaa olla jopa ihan vähän sellaista kosteanpuoleista. Viikko menee varmaan aika täpinöissä, sillä perjantaihin asti pitää odotella uutisia yhdestä potentiaalisesti kivasta työjutusta.

Pyykkikone piippailee sen merkiksi, että puhtaat pois ja uudet pyörimään! Oikein sellaista pullantuoksuista alkanutta viikkoa senkin pörröiset! :3

EDIT: Melkein jo unohdin viikonlopun tärkeimmän, parhaan ja eniten ihQ:n (enpä muuten muista, koska olisin viimeksi käyttänyt sanaa ihQ :D ) asian, sillä lauantaina näin Robinin. Iiih! Koska olin Pöwwön kanssa liikenteessä, niin en kehdannut mennä pyytämään yhteiskuvaa, tai nimmaria. Saattaisin olla yhtä poikaystävää köyhempi. :D