torstai 6. joulukuuta 2012

kuperkeikkoja

Pahoittelut hiljaisuudesta blogin puolella.

Elämäni heitti aikamoista kuperkeikkaa kolmisen viikkoa sitten ja ei ole oikein tehnyt mieli kirjoittaa...

Long story short: Menin eräänä maanantaina normaalisti töihin ja kuulin, että koeaikani loputtua työsuhdettani ei enää jatketa. Ja ellei siinä ollut vielä tarpeeksi sulateltavaa, niin koeaika loppui saman viikon perjantaina ja sen viikon aikana minun piti perehdyttää uusi työntekijä. Eli kuulin irtisanomisestani viikon varoitusajalla...

Todellinen reilukerho, etten sanoisi. Olin todella pettynyt, sillä missään vaiheessa ei annettu ymmärtää, ettei työsuhteeni jatkuisi koeajan jälkeen... Oikeastaan päinvastoin. Eniten tässä harmittaa kuitenkin se, että irtisanomisella ei ollut mitään tekemistä sen kanssa, miten hyvin olen työni tehnyt. Sain kiitosta siitä, että olen ollut huolellinen työntekijä ja hoitanut hommani hyvin, mutta uusi työntekijä pystyisi hoitamaan yrityksen muitakin töitä toimiston ulkopuolella. Olisi ollut helpompi ymmärtää tätä ratkaisua, jos olisin oikeasti ollut huono työntekijä.

Kun tuona maanantaina pääsin kotiin, niin en osannut oikein tehdä mitään. Päällimmäinen ajatus oli se, että miten ihmeessä saan asuntoni vuokran maksettua seuraavina kuukausina?  Kun alkujärkytys hiukan tasoittui, päätin tehdä kaikkeni että en joutuisi ainakaan muuttamaan pois kämpästä, josta olen kuluneiden kuukausien aikana tehnyt itselleni ihanan kodin. Viimeinen palkka ja hyvät veronpalautukset mahdollistaisivat vuokranmaksun ainakin pariksi kuukaudeksi eteenpäin.

Nyt olen siinä tilanteessa, että olen kolmen viikon ajan lähettänyt työhakemuksia paikkaan jos toiseenkin ja vihdoin asiat alkavat näyttää paremmilta. Pääsin työhaastatteluun ja vaikka en hakemaani paikkaa saanutkaan, niin eilen sain puhelun, jossa minulle tarjottiin toista kohdetta ja huomenna olisi tarkoitus mennä kirjoittamaan työsopimusta. Työ on osa-aikaista, mutta tuo tuloihini sen todella kaivatun lisän, jotta voin jatkaa asumistani ihanassa kodissani ja rauhassa jatkaa kokopäiväisen työsuhteen etsimistä.

Seuraavaksi koitan saada aikaiseksi niitä kuvia tästä asunnosta, jota olen jo niin kovasti hehkuttanut!