Yhdessä sisustuskyltissä oli niin mieleenpainuva teksti, että olen pyöritellyt sitä mielessäni jo pari päivää ja pohtinut, että olisiko sittenkin pitänyt ostaa se...
"We may not have it all together, but together we have it all."
Jotain anttilasta kuitenkin tarttui mukaan, sillä olen jo pidemmän aikaa kaivannut sohvalleni lisää pehmikettä ja nyt löysin supersöpöt pinkit sohvatyynyt, jotka maksoivat 6e / kpl. Lähes ilmaista siis. ;) Olin ottamassa teille kuvaa huolella asettelemistani sohvatyynyistä, mutta käänsin selkäni tyynyille pariksi minuutiksi ja lopputulos on tässä:
Otto "en oo homo" Sohvanvaltaaja Kippurahäntä. |
Yksi kiva juttu on myöskin bongailla randomisti hassunhauskoja juttuja ympäristöstä. Yhtenä päivänä olin Pöwwön kanssa kahvilla ja lueskelin siinä aikani kuluksi lehteä, josta silmiini osui onnittelut-sivu. Ihmisten nimet ovat mielenkiintoisia ja tykkään bongailla kaikkia vähän erikoisempia yhdistelmiä. Tällä kertaa kuitenkin meinasi mennä kahvit väärään kurkkuun. Haluaisin tietää, että mikä on ollut ajatusprosessi näiden kaksosten nimeämisen taustalla... Huumorintajua vanhemmilta ei ainakaan ole puuttunut. :)
Eilinen oli taas niitä päiviä, jolloin olisi tehnyt mieli istua iltaa kavereiden kanssa, mutta kaikki olivat jossain ja kukaan ei ollut lähdössä mihinkään. Meille tuli siis Pöwwön kanssa koti-ilta, joka aluksi tuntui hurjan tylsältä idealta, mutta josta tulikin kivan rentouttava leffailta. Sain valita leffan ja koska Pöwwö ei ole vielä nähnyt kaikkia lempileffojani, niin katsottiin Identity, joka on vakaasti pitänyt paikkansa kymmenisen vuotta TOP 10 -listallani. Siinä on suht lyhyeen (1h 30min) aikaan saatu puristettua tiivis ja kompakti paketti, joka yllättää joka kerta. Leffa alkaa kuin mikä tahansa murhamysteeri, mutta puolessavälissä tuleekin se "Wait... What?"-hetki. Parasta ikinä! Mindfuck!
Tunnustan olevani niitä ärsyttäviä ihmisiä, jotka tarkkailevat muita omien lempikohtauksiensa aikana. Nytkin katsoin Pöwwöä sivusilmällä jatkuvasti ja olin varmaan todella ärsyttävää leffaseuraa. :D Pääasia kuitenkin on, että Pöwwö piti elokuvasta, joten riidalta vältyttiin. Miten niin otan vakavasti omat lempileffani?
Tämä lauantai alkoi ihanasti jo kahdeksalta, kun heräsin täysin pirteänä. Eilinen rauhallinen leffailta ja aikainen nukkumaanmeno siis kannatti. Toki osuutensa on varmaan myös sillä, että arkirytmini on vihdoin tasoittunut siihen, että herään aamuisin seiskalta ilman suurempia itkupotkuraivareita. Herätessä huomasin, että olin saanut aivan ihanan ja liikkiksen viestin yhdeltä ystävältäni ja päivä alkoi sen myötä yltiöpositiivisesti.
Pöwwö nauttii "ihan vähän aikaa vielä, jooko?" -torkuistaan Oton kanssa ja ulkona paistaa aurinko. Kohta lähdetään pirteälle aamulenkille, jonka jälkeen vuorossa on aamianen, Viikinkejä ja sellaista oikein pullantuoksuista parisuhde-elämää. Lässyn lässyn läpätilää.
Life is good.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti