Valitettavan harvoin tulee kirjoitettua silloin, kun on oikeasti onnellinen ja elämässä kaikki hyvin. Minun kirjoitukseni käsittelevät joskus vaikeitakin asioita, jotka ahdistavat ja tuntuvat pahalta. Välillä tuntuu, että kirjoittaminen on ainoa keino purkaa ja kanavoida sitä pahaa oloa ulospäin. Ja juuri tällä hetkellä tämä ahdistuneisuus on iso osa elämääni, joten miksi nyt pitäisin sen sisälläni, salassa? Miksi yhtäkkiä välittäisin kenenkään muun mielipiteestä niin paljon, että rajoittaisin omaa kirjoittamistani?
Mitä sitten, jos minulla on paha päivä, viikko, kuukausi, tai jopa vuosi? Mitä sitten, jos joku ei jaksa lukea blogiani sen vuoksi? Miksi yrittäisin kirjoittaa väkisin edes jotain positiivista, vaikka ei olisi yhtään sellainen olo? Itseäni (ja ennenkaikkea Teitä, lukijoitani) minä vain huijaisin.
Nimensä mukaisesti blogi kuitenkin kertoo minun elämästäni. Siitä, miten minä elän, tunnen, olen.
Sitä se tulee olemaan myös jatkossa.
"I ain't gonna be just a face in the crowd
You're gonna hear my voice when I shout it out loud
It's my life, it's now or never
I ain't gonna live forever
I just want to live while I'm alive
It's my life"
Oikein :) Ei aina voi olla hyvä olo ja kirjoittaminenhan on parhaimpia keinoja purkaa kurjaa fiilistä. Kyllä mielikin paranee, kun ilmat tästä (toivon mukaan) lämpenee!
VastaaPoistaIhan just näin, you go girl! :)
VastaaPoistaJuuri niin. :) Tiedätkö eilen etsin ihan possukauan nettisivustoa, jonka kautta olisin voinut lähettää sulle piristysauringonkukkia, mut aika haastavaksi meni. En löytänyt ees sähköpostia.... (vink, ois kiva. :)
VastaaPoistaAww! Auringonkukat on ihania :) Sähköposti tännepäin kulkee osoitteella stormiina.logan(at)gmail.com
Poista