tiistai 24. heinäkuuta 2012

Onni on...

Taas on vierähtänyt kuukausi kuin huomaamatta edellisestä blogimerkinnästä. Paljon on sattunut ja tapahtunut. Viime viikolla aloitin vakituisena työntekijänä kevään harjoittelupaikassani ja täytyy myöntää, että olen ollut iltaisin niin väsynyt, etten ole jaksanut suoda ajatustakaan blogilleni. Työt on kyllä lähteneet kivasti käyntiin ja alan päästä oikeaan rytmiin. Oikeastaan voisi sanoa, että maanantaisin saa tehdä täyden työpäivän ja perjantaina voi rauhassa lukea kirjaa, surffailla netissä ja odottaa, että pääsee viikonlopun viettoon. Tiistaina ja torstaina sitten kaikkea siltä väliltä.

Töiden myötä aloin etsiä itselleni uutta asuntoa ja yhtenä päivänä eksyin VVO:n sivuille vain löytääkseni sieltä täydellisen kaksion, joka kuulosti aivan liian hyvältä ollakseen totta. Varauduin siihen, että asunto voi olla jo varattu ja joutuisin jonon hännille. Seuraavana maanantaina löysin kuitenkin itseni katsomasta asuntoa ja sanomasta välittäjälle, että "Ei mun tarvitse nukkua yön yli, kyllä mä otan tän."
Eli elokuun lopussa pakkaan vähäisen omaisuuteni ja muutan Käsityöläiskadulle pieneen, ihanaan kaksioon, jossa on oikeastaan kaikki, mitä olen asunnolta etsinytkin. Asunnosta löytyy sauna, iso kylppäri, valtava parveke ja TISKIKONE! Olen niin onnesta soikeana, etten tiedä miten päin olisin.

Tämän kaiken ohella olen aloittanut uuden harrastuksen, postcrossingin, jonka idea on simppelisti lähettää ja vastaanottaa kortteja ympäri maailmaa. Kiinnostuitko? TÄSTÄ pääset tutustumaan postcrossingin maailmaan. Iso kiitos kuuluu track08:lle, joka minulle tuosta kertoi ja sai innostumaan. Olen lähettänyt vasta viisi korttia (Saksaan, Venäjälle, Valko-Venäjälle, Portugaliin ja Kiinaan!)  ja odottelen ensimmäisiä saapuvaksi itselleni jännityksellä. Ihana ajatus, että voi oikeasti piristää jonkun tuntemattoman ihmisen päivää ja niin pienellä asialla, kuin postikortilla. :)
Laitan varmasti tänne bloginkin puolelle joitakin vastaanottamiani kortteja ja miksei lähetettyjäkin.

Kesä menee niin vauhdilla ohitse, etten tiedä miten pääsisi hyppäämään mukaan. Iltaisin alkaa jo olla pimeää ja eipä tuo ainainen vesisadekaan auta...